Kuukausi leikkauksesta

Ihan alkuun täytyy todeta, että aika on mennyt todella nopeasti leikkauksen jälkeen! Jo kuukausi leikkauksesta! Täällä blogissa on käynyt hurjasti lukijoita ja paljon on tullut kommentteja. Kiitos kaikille niistä! Edellisen tekstin kommenteissa oli paljon kysymyksiä toipumiseen liittyen, joten vastaan niihin nyt ihan omana postauksenaan.

Tuntuu, että viikossa on nyt tapahtunut paljon edistystä toipumisen suhteen. Vielä viikko sitten kävellessä tuntui selvästi kiristystä rintalihaksissa. Tänään kävellessäni huomasin, että tuntuu ihan "normaalilta". Viime viikolla oli erityisesti rintojen alaosassa kosketusarkuutta ja tuntuikin, ettei oikein mitkään liivit tuntuneet hyviltä päällä. Kutinaa on arpien kohdalla jonkin verran, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Ei tarvitse tissejä rapsutella julkisilla paikoilla! Särkyä ei ole ollut rinnoissa. Särkylääkkeitä en ole yli viikkoon syönyt yhtään. Kyllä tuntuu, että kroppa alkaa tottumaan implantteihin ja kädet liikkuvat jo melko normaalisti joka suuntaan. Vasen puoli on edelleen kuitenkin kireämpi ja sen huomaa, jos kurkottaa jotain sillä kädellä. Iltaisin nukkumaan mennessä tuntuu vähän kiristyksen tunnetta rintakehällä, mutta se kestää vain hetken ja helpottaa nopeasti. Sekin tunne on sellainen "vähän inhottava", mutta ei millään lailla kivulias olotila. Uudet rinnat eivät tunnu painavilta. Entisiin verrattuna olo on hyvin kevyt, koska painopiste on ylempänä. Enää ei tarvitse saunassa tukea rintoja kädellä. Huomaan myös, että ryhti on luonnostaan nyt parempi ilman, että siihen täytyy erikseen kiinnittää huomiota.

Nukkumisesta kysyttiin myös. Se on ollut ehkä yllättävin asia tässä operaatiossa. Olen meinaan nukkunut paremmin kuin ikinä! Tähän saakka en ole koskaan nukkunut selälläni ja pelkäsin etukäteen sitä. Olin aivan varma, etten saa millään unta ja muutenkin alati kipeät hartiani ovat aivan tuusana. Vaan ei! Leikkauksen jälkeen olen nukahtanut joka ilta melkein samantien, kun olen sänkyyn päässyt. Ennen myös heräsin monta kertaa yössä siihen, että alaselkään sattuu ja jouduin vaihtamaan asentoa. Tämä varmasti johtui siitä, että nukuin aina mahallani ja alaselkä oli ihan kierossa asennossa. Olen nukkunut sängyssä siten, että minulla on kaksi tyynyä päätä ja hartioita tukemassa ja sitten polvitaipeiden alla yksi tyyny. Huomasin, että ilman tuota tyynyä polvien alla ei tullut nukkumisesta mitään! Ja olen tosiaankin nukkunut kuin pikkulapsi eikä ole pahemmin selkä/niska/hartiakipuja ollut.

Rintojen teippauksesta. Teippien laitto sujuu hyvin ilman apuakin. Ensimmäisellä kerralla mies oli auttamassa, kun en oikein heti hoksannut tekniikkaa ja varsinkin rinnan alle leitettava teippi oli vaikea saada kohdalleen. Nyt kuitenkin sujuu jo helposti. Noiden teippien tarkoitushan siis on tukea arpea ja estää sitä venymästä, koska iho on sillä kohtaa todella ohutta. Teippiä laittaessa on tärkeää, että arpikohdan iho on "rentona"(ei kireäksi venyneenä). Toisella kädellä on siis työnnettävä kevyesti rintaan siten, että arven iho ei ole kireä kun teipin laittaa.

Olen laittanut arpiin teippien vaihdon yhteydessä silikonigeeliä ja uskon siitä olevan hyötyä. Ainakin arvet näyttävät tosi siisteiltä. Harmi, kun en ottanut viimeksi kuvaa, mutta otan ensi kerralla kuvia myös arvista. Yllätyin tosi paljon, kun otin teipit pois eilen. Viikossa oli huima parannus kyllä tapahtunut!

Tässä kuva tuosta silikonigeelistä, jota olen käyttänyt. Ostin tämän sairaalasta. Eri merkeillä ei kuulemma ole juuri eroa, mutta tämä on pumppupullossa, josta saa kätevästi pienen määrän kerrallaan.

Liikunnasta. Olen lenkkeillyt reippaasti kävellen ja salilla käynyt polkemassa kuntopyörää. Muuta ei juuri voi, eikä edes saa tehdä vielä. Olo on ollut liikunnan jälkeen hyvä, eikä mitään kipuja ole ollut. Toki kestää aina vähän kauemmin suihkussa käynnin jälkeen, kun pitää kuivatella teipit ja vaihtaa rintaliivit puhtaisiin jne. En jokaisen kävelylenkin jälkeen suihkussa käy, mutta salilla tulee aina sen verran hiki, että on pakko käydä pesulla ja vaihtaa kuivat liivit päälle. Enää muuten 4 viikkoa, niin saa alkaa treenaamaan ihan oikeasti! :)

Rintojen kokoon olen oikein tyytyväinen. Vielä on toki aikaista sanoa lopullisesta tuloksesta mitään. Arvioidaan sitten uusiksi, kun rinnat alkavat olla lopullisessa muodossa ja koossa! Tunto on palannut jonkin verran nänneihin, mutta ei vielä tosiaankaan täysin. Jos niitä koskettaa, niin tietää kyllä koskevansa, mutta mikään pikku hipaisu ei juuri tunnu. Nännipihassa sen sijaan on jo tunto palautunut ja onkin vähän jopa yliherkän tuntuinen. On kuulemma normaalia, että rinnat tuntuvat leikkauksen jälkeen kosketusaroilta ja ikään kun "liian tuntevilta". Se on kuitenkin ohimenevää. Rinnat myös tuntuvat jo pehmeämmiltä, joskaan eivät tietenkään vielä kovin luonnollisilta. Ja ennen kuin joku ehtii manaamaan, etteivät ne tule luonnolliset olemaankaan, niin kyllä, olen ottanut sen huomioon. Mutta verrattuna ensimmäisiin päiviin ja viikkoihin, niin mitkään tiiliskivet ne eivät kuitenkaan enää ole!