5 viikkoa huomenna täynnä!

Otin äsken muutaman kuvan teippien vaihdon yhteydessä. Arvet ovat parantuneet uskomattoman hyvin! Nyt ei oikeastaan enää mitään kipuja tai kummia tuntemuksia ole, joten nyt vaan odotellaan lopullista tulosta. Ja tietysti ajatuksissa on käväissyt myös se, että kolmen viikon päästä pääsen taas kuntosalille treenaamaan ihan kunnolla! Tosin vielä on ainakin sellainen olo, että käsillä ei kauheasti  painoja nostella. Mutta pikkuhiljaa täytyy aloitella sitten kun se 8 viikkoa on täynnä. Ainakin alakroppaa pääsee sitten treenailemaan.

Voisko toi toinenkin rinta laskeutua?? Laskeutuuko se sieltä ikinä?? Ei kait ne kellään ole ylöskään jääneet, mutta malttamaton kun on, niin ei jaksaisi odottaa. Varsinkin, kun toinen rinta on niin hyvin jo muotoutunut.

 Varsinkaan nännin ympärillä ei arpia juuri edes huomaa.

Kuukausi leikkauksesta

Ihan alkuun täytyy todeta, että aika on mennyt todella nopeasti leikkauksen jälkeen! Jo kuukausi leikkauksesta! Täällä blogissa on käynyt hurjasti lukijoita ja paljon on tullut kommentteja. Kiitos kaikille niistä! Edellisen tekstin kommenteissa oli paljon kysymyksiä toipumiseen liittyen, joten vastaan niihin nyt ihan omana postauksenaan.

Tuntuu, että viikossa on nyt tapahtunut paljon edistystä toipumisen suhteen. Vielä viikko sitten kävellessä tuntui selvästi kiristystä rintalihaksissa. Tänään kävellessäni huomasin, että tuntuu ihan "normaalilta". Viime viikolla oli erityisesti rintojen alaosassa kosketusarkuutta ja tuntuikin, ettei oikein mitkään liivit tuntuneet hyviltä päällä. Kutinaa on arpien kohdalla jonkin verran, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Ei tarvitse tissejä rapsutella julkisilla paikoilla! Särkyä ei ole ollut rinnoissa. Särkylääkkeitä en ole yli viikkoon syönyt yhtään. Kyllä tuntuu, että kroppa alkaa tottumaan implantteihin ja kädet liikkuvat jo melko normaalisti joka suuntaan. Vasen puoli on edelleen kuitenkin kireämpi ja sen huomaa, jos kurkottaa jotain sillä kädellä. Iltaisin nukkumaan mennessä tuntuu vähän kiristyksen tunnetta rintakehällä, mutta se kestää vain hetken ja helpottaa nopeasti. Sekin tunne on sellainen "vähän inhottava", mutta ei millään lailla kivulias olotila. Uudet rinnat eivät tunnu painavilta. Entisiin verrattuna olo on hyvin kevyt, koska painopiste on ylempänä. Enää ei tarvitse saunassa tukea rintoja kädellä. Huomaan myös, että ryhti on luonnostaan nyt parempi ilman, että siihen täytyy erikseen kiinnittää huomiota.

Nukkumisesta kysyttiin myös. Se on ollut ehkä yllättävin asia tässä operaatiossa. Olen meinaan nukkunut paremmin kuin ikinä! Tähän saakka en ole koskaan nukkunut selälläni ja pelkäsin etukäteen sitä. Olin aivan varma, etten saa millään unta ja muutenkin alati kipeät hartiani ovat aivan tuusana. Vaan ei! Leikkauksen jälkeen olen nukahtanut joka ilta melkein samantien, kun olen sänkyyn päässyt. Ennen myös heräsin monta kertaa yössä siihen, että alaselkään sattuu ja jouduin vaihtamaan asentoa. Tämä varmasti johtui siitä, että nukuin aina mahallani ja alaselkä oli ihan kierossa asennossa. Olen nukkunut sängyssä siten, että minulla on kaksi tyynyä päätä ja hartioita tukemassa ja sitten polvitaipeiden alla yksi tyyny. Huomasin, että ilman tuota tyynyä polvien alla ei tullut nukkumisesta mitään! Ja olen tosiaankin nukkunut kuin pikkulapsi eikä ole pahemmin selkä/niska/hartiakipuja ollut.

Rintojen teippauksesta. Teippien laitto sujuu hyvin ilman apuakin. Ensimmäisellä kerralla mies oli auttamassa, kun en oikein heti hoksannut tekniikkaa ja varsinkin rinnan alle leitettava teippi oli vaikea saada kohdalleen. Nyt kuitenkin sujuu jo helposti. Noiden teippien tarkoitushan siis on tukea arpea ja estää sitä venymästä, koska iho on sillä kohtaa todella ohutta. Teippiä laittaessa on tärkeää, että arpikohdan iho on "rentona"(ei kireäksi venyneenä). Toisella kädellä on siis työnnettävä kevyesti rintaan siten, että arven iho ei ole kireä kun teipin laittaa.

Olen laittanut arpiin teippien vaihdon yhteydessä silikonigeeliä ja uskon siitä olevan hyötyä. Ainakin arvet näyttävät tosi siisteiltä. Harmi, kun en ottanut viimeksi kuvaa, mutta otan ensi kerralla kuvia myös arvista. Yllätyin tosi paljon, kun otin teipit pois eilen. Viikossa oli huima parannus kyllä tapahtunut!

Tässä kuva tuosta silikonigeelistä, jota olen käyttänyt. Ostin tämän sairaalasta. Eri merkeillä ei kuulemma ole juuri eroa, mutta tämä on pumppupullossa, josta saa kätevästi pienen määrän kerrallaan.

Liikunnasta. Olen lenkkeillyt reippaasti kävellen ja salilla käynyt polkemassa kuntopyörää. Muuta ei juuri voi, eikä edes saa tehdä vielä. Olo on ollut liikunnan jälkeen hyvä, eikä mitään kipuja ole ollut. Toki kestää aina vähän kauemmin suihkussa käynnin jälkeen, kun pitää kuivatella teipit ja vaihtaa rintaliivit puhtaisiin jne. En jokaisen kävelylenkin jälkeen suihkussa käy, mutta salilla tulee aina sen verran hiki, että on pakko käydä pesulla ja vaihtaa kuivat liivit päälle. Enää muuten 4 viikkoa, niin saa alkaa treenaamaan ihan oikeasti! :)

Rintojen kokoon olen oikein tyytyväinen. Vielä on toki aikaista sanoa lopullisesta tuloksesta mitään. Arvioidaan sitten uusiksi, kun rinnat alkavat olla lopullisessa muodossa ja koossa! Tunto on palannut jonkin verran nänneihin, mutta ei vielä tosiaankaan täysin. Jos niitä koskettaa, niin tietää kyllä koskevansa, mutta mikään pikku hipaisu ei juuri tunnu. Nännipihassa sen sijaan on jo tunto palautunut ja onkin vähän jopa yliherkän tuntuinen. On kuulemma normaalia, että rinnat tuntuvat leikkauksen jälkeen kosketusaroilta ja ikään kun "liian tuntevilta". Se on kuitenkin ohimenevää. Rinnat myös tuntuvat jo pehmeämmiltä, joskaan eivät tietenkään vielä kovin luonnollisilta. Ja ennen kuin joku ehtii manaamaan, etteivät ne tule luonnolliset olemaankaan, niin kyllä, olen ottanut sen huomioon. Mutta verrattuna ensimmäisiin päiviin ja viikkoihin, niin mitkään tiiliskivet ne eivät kuitenkaan enää ole!

Lisää kuvia

Otin muutamia kuvia ilman rintaliivejä, paita päällä. Tältä näyttää tällä hetkellä!

Uusia liivejä!

Tilasin pari päivää sitten yhdestä liivikaupasta kolmet uudet liivit, kun alkoi kyllästyttää pelkkien urheiluliivien pitäminen. Toki aion edelleen pääasiassa käyttää tukevia urheiluliivejä, mutta välillä on mukava laittaa muutakin päälle. Täytyy sanoa, että eihän nämä nyt mitään pitsiunelmia ole, mutta noiden mustien tukiliivien jälkeen tuntuvat jo ihan näteiltä. Nämä siis ovat kaarituettomia.

En seiso vinossa. Mies kuvasi kamera vinossa. :D Tässä kuvassa muuten huomaa, että toinen rinta, joka ei vielä ole laskeutunut, on selvästi tyhjä alaosasta ja toi kuppi vähän pussittaa tuolta alhaalta. Toinen rinta taas täyttää kupin nätisti.

Nämä ovat tosi mukavat päällä. Koko UK 75E. Järkytyin, kun avasin paketin, että nyt kyllä tuli tilattua aivan järkyttävän kokoiset liivit! (Kuppi näytti aivan valtavalta entisiin liiveihin verrattuna.) Vielä isompi järkytys oli, kun ne olivatkin sopivat!

Nämä olivat rinnakkaiskokoa UK 70FF. Nuo edelliset olivat kyllä paremmin istuvat. Tässä koossa kuppi on hiukan liian iso, mutta aion silti pitää ne, koska tuntuivat mukavilta päällä ja sopivat käytettäväksi vähän avonaisemman paidankin kanssa. Nuo urheiluliivit kuin myös edelliset valkoiset liivit nousevat sen verran ylemmäksi, että vilkkuvat ihan normi kaula-aukostakin. Joten nämä siis on nyt hyvä olla siltä varalta, että joutuu pukeutumaan johonkin juhlavampaan tänä aikana, kun ei vielä voi kaarituellisia käyttää.

Ostin myös yhdet urheiluliivit, jotka olivat Impact Free-merkkiset. Niistä en kuvaa ottanut, mutta tässä linkki, jossa kuva niistä. Vaikuttivat todella miellyttäviltä päällä.

Tilasin tuotteet mittalaskurin mukaan ja täytyy sanoa, että hyvin kyllä tuntui koko täsmäävän. Odotan kyllä aikaa, että pääsee ostamaan kauniisti muotoilevia kaarituellisia liivejä. Kaarituettomat tekevät rinnoista jotenkin hassun muotoiset, kun on tottunut käyttämään t-paitaliivejä, jotka saavat rinnat näyttämään kauniin pyöreiltä. Jälleen kerran: Onneksi on tulossa talvi, niin ei harmita "huonon" mallisten rintaliivien pito. Eipä ne rinnat villapaidan alla näytä sen kummemmilta kaarituettomissa kuin -tuellisissakaan. Olen vielä niin vilukissa, että seuraavan kerran Suomessa taitaa tarjeta ilman paksua neuletta aikaisintaan toukokuussa.

Kuvia ilman teippejä!

Tadaa! Siinä ne arvet on koko komeudessaan kolme viikkoa leikkauksen jälkeen! Harmikseni huomasin, että noista teipeistä näyttää pientä punaista näppyä minulle tulevan. Niitä pitäisi kuitenkin 3 kk käyttää, joten toivotaan, ettei pahemmaksi mene.

Tässä kuvassa näkee, että tällä hetkellä rinnat ovat (taas) erikokoiset. Mutta en ole huolissani, koska tossa pienemmältä näyttävässä on selkeästi implantti vielä ylempänä ja rinta on alhaalta tyhjä, kun taas toisessa rinnassa se on jo selkeästi laskeutunut. Samalla kun implantti on laskeutunut, niin nänni on luonnollisesti kohonnut ylemmäs. Uskon, että kun impantti toisessakin laskeutuu, niin kokoeroa ei ainakaan silminnähden jää. Ja vaikka jäisikin hiukan, niin ei kyllä paljoa paina siihen alkutilanteeseen verrattuna! :)

Ihana kellertävä syysväritys. :) Tosi vähän kyllä tuota mustelmaa on ollut. Luulin, että tissit olisivat ihan mustana ensimmäiset viikot.

Tässä vielä molemmat.

Tänään oli siis ensimmäisen omatoimisen Micropore-teippien vaihdon aika. Jännitti vähän ottaa teipit itse pois. Olin melko varma, että nännit lähtee mukaan! No, ei lähteneet eikä teippien irrotus pahemmin sattunut. Teippien poisoton jälkeen pesin rinnat hyvin ja annoin vähän ilmakylpyä. Arpiin laitoin ohuelti silikonigeeliä ja sen jälkeen uudet teipit. Voin kertoa, että ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Se näytti paljon helpommalta puuhalta kuin sitten olikaan. Varsinkin noihin ala-arpiin oli tosi vaikea saada teippiä siististi. Mutta ei kai kukaan ole seppä syntyessään, ensi kerralla menee sitten paremmin!

Olo on ollut viime päivät hyvä. Jätin pois myös Buranan pari päivää sitten. Enemmän siitä olikin apua hartiajumitukseen kuin tissikipuun! Nyt ei ole hartiatkaan vihoitelleet nukkuma-asennosta isommin, niin eipä ole enää mitään tarvetta särkylääkkeitä syödä. Kipua rinnoissa tuntuu lähinnä auton kyydissä, kun tiessä on töyssyjä. En muuten ole ennen huomannut, miten paljon kaupunkialueella on teillä viemärikaivoja. Nyt kyllä huomaa, kun tärähtää ikävästi aina jokaisen kohdalla. Välillä myös varsinkin iltaisin tuntuu lihaskramppeja tai sellaista kiristymistä rintalihaksessa sillä puolella rintaa, jossa implantti on vielä ylempänä. Mutta sekin on kyllä viime päivinä vähentynyt. Arvissa tuntuu jonkin verran kipua ja kutinaa. Parin viime päivän aikana on myös molemmissa rinnoissa tuntunut muutaman kerran päivässä sellaista yhtäkkistä viiltävää kipua. Se alkaa ihan yhtäkkiä ja kestää muutaman sekunnin. Johtuu ilmeisesti siitä, että kudokset on laitettu uuteen malliin ja ne siellä vähän hakee uutta paikkaansa. Tämä siis taas ihan minun oma arvio asiasta. :) Kaikenkaikkiaan ihan naurettavan vähäisillä kivuilla tästä on selvinnyt. Valmistauduin kyllä paljon pahempiin kipuihin, mutta koko aikana ei sellaista oloa ole ollut, että olisi jotenkin todella kipeä.

Lenkillä pystyy käydä jo aika normaalisti. Ei siis tietenkään juosta voi, mutta kävellä pystyy jo ihan hyvää vauhtia. Huomaa kuitenkin, että varsinkin ylämäessä hengästyy helpommin kuin ennen leikkausta. Salilla olen myös viime viikolla käynyt polkemassa kuntopyörää. Täytyy sanoa, että ärsyttää, kun ei voi siellä juuri muuta tehdä, mutta parempi sekin kuin sohvalla makoilu!

Lasten kanssa on mennyt yllättävän hyvin. Pelkäsin isompia protesteja, kun ennen leikkausta usein äiti oli ainoa, joka kelpasi tekemään monia juttuja. Lapsille on kerrottu vain, että äiti on vähän kipeä ja äitiä pitää siksi kohdella nätisti ja iskä hoitaa nyt enemmän asioita. Eivät ole sen kummemmin ihmetelleet asiaa. Vaikkei sylissä nyt pystykään pitämään, niin halata jo voi, viekussa istua ja kädestä pitää kiinni ja pusuja antaa! Turhaan siis surin ennakkoon sitä, että en voi lapsillekaan hellyttää osoittaa pitkään aikaan. Kyllä pystyy! 

Kuvia makuuasennossa

Tässä pari kuva myös makuuasennossa. Rinnat ovat tällä hetkellä vielä tosi kovat eivätkä makuulla juuri muuta muotoaan eli ovat tietysti aika epäluonnollisen näköiset törpykät. Myöhemmin kuitenkin, kun rinnat ovat pehminneet ja implantit ovat laskeutuneet oikeille paikoilleen, pitäisi rintojen näyttää makuuasennossa varsin luonnollisilta.

2 viikkoa leikkauksesta!

Tänään on kulunut tasan kaksi viikkoa leikkauksesta. Olo on hyvä. Makuuasennossa ei juuri tunnu, että olisi missään leikkauksessa edes ollut. Kävellessä tuntuu painetta rintalihaksissa ja etenkin kun lähtee liikkeelle. Mitä pidempään kävelee, sen mukavammalta tuntuu. Aika reippaastikin pystyy jo kävelemään.

Tänään kävin jälkitarkastuksessa ja toipuminen on edennyt hienosti! Hyviltä näytti arvet, jos nyt arvista voi niin sanoa ja mustelmaakin oli teippien alla yllättävän vähän. Tästä lähtien viikon välein vaihdetaan teipit ja arpiin laitetaan ennen teippausta silikonigeeliä. Hyvä mieli tuli jälkitarkastuksessa käynnistä, kun kuuli, että kaikki on mennyt niin kuin pitääkin. Parasta oli kuitenkin, että haavat olivat umpeutuneet ja pääsin saunaan! Tuntuipa mukavalta käydä saunassa! Huomenna pääsen myös kahden viikon tauon jälkeen salille. Tosin lupa on vaan polkea kuntopyörää, mutta ihanaa kuitenkin päästä vähän hikoilemaan. Muuten jatkuu elämä samaan malliin. Selällään on nukuttava vielä mieluusti ainakin kuukausi, jopa kaksi. Onneksi se ei ole ollut mitenkään ongelmallista. Päin vastoin, ei ole ollut alaselkäkipuja yhtään. Ennen oli joka aamu selkä ihan jumissa, kun nukuin mahallani. Uni on tullut joka ilta helposti ja olen nukkunut hyvin. Polvien alla olen pitänyt tyynyä ja se tekee asennosta oikein mukavan.

Tässä muutama kuva ja tasan kaksi viikkoa siis tänään leikkauksesta:

 Toisessa rinnassa on vielä enemmän turvotusta kuin toisessa. Rauhassa odotellaan lopullista muotoa ja kokoa. :)

Bikiniostoksilla

Satuin tänään kävelemään Changen ohi ja siellä oli tarjouksessa bikinit 10 eurolla! Hintaan sisältyi siis myös alaosa. Olivat vielä mielestäni kivan näköisetkin, joten pakkohan ne oli ostaa.

 En ihan samantien näitä kyllä julkisella paikalla käyttäisi! Tisseissä on tällä hetkellä mustelmia vähän joka suunnassa ja teippaukset römpöttää biksujen alta.

Tämä oli koko 40 ja eihän noi nyt ihan rintoja peitä (odottelen turvotuksen laskemista), mutta se hyvä puoli noissa rinnoissa nyt on, että vaikka biksut peittää vähän vähemmän, niin ei kyllä tarvii pelätä, että jostain suunnasta tissit pullahtaisi ulos. :)

Bikinien alaosa oli kokovihreä, mutta nyt ei ole luvassa kokovartalokuvaa. Sen verran on meinaan kroppa turvoksissa! Mun vatsa, johon ylensä olen melko tyytyväinen, on pullahtanut ihan kauheaksi. Mies kyllä lohdutteli, että sen on pakko olla vaan leikkauksen jälkeistä turvotusta, koska en kyllä mitenkään herkutellut ole. Itse en ole ollenkaan varma asiasta. Mulla on sellanen olo, että kun istuskelen pääasiassa päivät pitkät sohvalla, niin oikein voi tuntea, kuinka persuus leviää. :D No, olen minä nyt sentään koittanut vähän kävellä ja tänään kävin ensimmäistä kertaa ihan "lenkillä". Siis hyvin rauhallisella ja lyhyellä kävelylenkillä, mutta lenkki kuin lenkki! Ehkä se auttaa poistamaan tuota ylimääräistä pöhötystä, kun pääsee taas päivä päivältä paremmin kävelemään ilman, että on koko ajan inhottava tunne tisseissä.

Aika normaalisti muuten pystyy jo olemaan. Ei tarvitse enää miettiä, miten pääsee sängystä ylös vai pääseekö ollenkaan. Kipulääkkeen (Burana 800) olen ottanut enää vain aamuisin, mutta en kyllä tiedä, tarvitsisiko sitäkään enää ottaa. Ehkä se kuitenkin hiukan auttaa, kun tuntuu, että varsinkin aamulla rintalihakset ikään kuin "kramppaa" eli ne tuntuu hetkellisesti tosi kireiltä. Rintojen alaosa sen sijaan tuntuu nyt kipeämmältä kuin on ollutkaan. Tai ei oikeastaan kipeältä vaan sellaiselta kosketusaralta ja tosi herkältä. Nänneissä ei edelleenkään juuri tuntoa ole, mutta siitä en huolta kanna. Tulee takaisin jos tulee.

Toipuminen

Viikko ja päivä leikkauksesta ja ajattelin vähän listata asioita, joita pystyi viikko leikkauksesta tekemään:

-Ajamaan autoa
-pukemaan ilman apua T-paidan (pois ottaminen olikin sitten vähän hankalampaa..)
-pesemään itse hiukset
-laittamaan hiukset taakse ponnarille
-vähentämään reilusti kipulääkkeiden syöntiä (otin 2 Burana 800/vrk ja nekin vähän varmuuden vuoksi)
-kävelemään ilman, että tuntui inhottavalta

Olo on tänään tosi hyvä. Ainut, että vasen rintalihas on huomattavasti kireämpi kuin oikea puoli ja se selvästi tuntuu. Se puoli myös näyttää olevan ylempänä, koska tuo lihas vetää sitä yläviistoon. No, kai se sieltä laskeutuu. Ensi maanantaina on jälkitarkastus, joten kysyn silloin kirurgilta asiasta, jos vielä silloinkin on tuon näköinen ja tuntuinen. Voi tietysti olla, että koska oikea tuntuu nyt niin paljon vetreämmältä ja rinta on siltä puolelta jo hiukan laskeutunut, niin tuon vasemman puolen kireyden huomaa paremmin.

Tässä muutama kokovartalokuva, joita toivottiin:

Kokovartalokuvissa näkee, että ei ne rinnat ole todellakaan isot kroppaan nähden. Minusta ne on oikein sopusuhtaiset, koska minulla on muutenkin muotoja.

Melkein viikko jo leikkauksesta!

Onneksi aika tuntuu menevän nopsaan leikkauksen jälkeenkin! Uskomatonta, että siitä on viikko kun jännitin hotellihuoneessa ja olo oli epätodellisen jännittynyt.

Tänään olen ollut jo aika normaalisti pystyssä ja touhuillut kaikenlaista. Huomasi kyllä, että vielä ei kunto ole ihan palautunut, koska päivän autossa istumisen, kävelyn ja kyläilyn jälkeen oli pakko päästä pitkäkseen ja rintalihakset oli tosi jännittyneen oloiset ja ensimmäistä kertaa haavojakin särkee hiukan. Täytyy varmaan hakea rautakuuri apteekista, koska olo on ajoittain vähän heikottava ja väsynyt. Osui vielä kuukautisetkin tähän samaan syssyyn leikkauksen jälkeen, joten hemoglobiini on varmaan pikkasen pudonnut. Mutta muuten olo on kyllä päivä päivältä parempi ja joka päivä pääsee helpommin ylös makuulta.

Tältä ne tänään näyttävät! Todella turvoksissa ja ylhänä ovat edelleen.

Tänään sain ensimmäistä kertaa vedettyä päälleni t-paidan. Kiva kun pystyy jo pitämään muitakin vaatteita kuin napitettavia paitoja. :)